Modern art nightmares

Nykytaidetta eli oman aikamme taidetta pidetään perinteistä taidetta vaikeampana ymmärtää. Tämä fiiliksen todellakin loi Kiasman tällä hetkellä pyörivä näyttely, joka jäi verkkokalvolle pidemmäksikin aikaan kummittelemaan. ARS17 on kansainvälinen nykytaiteen suurnäyttely, jonka teemana on digitaalinen murros. Näyttelyn joukossa on paljon nykytaiteen huippunimiä uudelta vuosituhannelta.

Näyttely herätti paljon tunteita, niin hilpeyttä, kummastusta kuin pahaa oloa, joten tässä muutama kohokohta hämmästeltäväksi.

Rachel Ross, Alembic Cache Passes (Time-snark)

Rachel Rossin VR-lasien kautta koettava videoteos oli kuin jostain videopelistä. Tässä teoksessa todellakin pääsi ihmettelemään nykyteknologiaa, kuinka yhtäkkiä oletkin täysin eri paikassa, kun laitat vain lasit päähäsi.

Jon Rafman, L’Avalée des avalés Nielijän nieleminen, kani/sika

Jon Rafmanin moniosaisen kokonaisuuden lähtökohtana on kuvat vorarefiliasta, eli fetismin lajista, jossa seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu toisen syömiseen, syödyksi tulemiseen tai sen katseluun. Taiteilija näkee vorarefilian kaikkinielevällä halulla olevan yhtymäkohtia digitaalisen median kulutukseen. Hihityttävät teokset pistivätkin yllättäen miettimään vähän tarkemmin. Nykytaiteen suhde ihmiskunnan kulttuuriin on yhä avoimempi.

Tuomas A. Laitinen, Receptor

Julia Varelan teos X/5.000 from the series Hijacked on koottu muodottomiksi rypistetyistä ruuduista. Kiinnostava fakta, että yksi teoksen lähtökohdista oli nettivideo, jossa terroristit pystyttivät valkokankaita, joilla oli tarkoitus projisoida Isis-järjestön propagandaa. Taiteilija on kiinnostunut tavoista, joilla ihmiset tavaroiden välityksellä osoittavat tyytymättömyyttään yhteiskuntaa kohtaan.

Julia Varela, X/5.000 from the series Hijacked

Lyhyitä tavuja / Ohuita vokaaleja, Brief Syllables / Thin Vowels

Anna Uddenberg, Savage #5 (cozy crotch)

Uddenberg on halunnut tuoda esiin vakiintuneita esityksiä villeydestä ja seksikkyydestä. Tässä teoksessa hahmot puristavat reitensä matkalaukkujen ympärille kuin ratsastaisivat mekaanisilla härillä.

Aude Pariset, Greenhouses

Näyttelyssä oli myös mukana eläviä olentoja, nimittäin eläviä jauhomatoja. Teoksen teemana oli kierrätys, kulutus ja materiaalinen katoavuus. Jauhomatoja käytetään lannoitteen tuottajina teollisuudessa, sillä madot pystyvät syömään styroxia ja muuttamaan sen biohajoavaksi jätteeksi.

Nykytaiteeseen kuuluu, että se etsii uusia ilmaisukeinoja ja tapoja esitellä aikansa elämäntapaa. Alla olevan vinyyliverholle painetun teoksen lähtökohtana on ollut taiteilijan Tumblr-palvelusta löytämä kuva.

Andrey Bogush, Proposal for image placement (stretched, curtain)

Melanie Gilligan teos koostui videoista ja niiden lyhyistä tarinoista. Taiteilija on halunnut käsitellä teoksessaan ajatusta, miten teknologiset keksinnöt muovaavat mieltämme, käytöstämme ja kehoamme.

Melanie Gilligan, The Common Sense

Kumar haluaa lasipullojen sisäänrakennetuilla pienoismaailmoilla herättää keskustelua ihmisen ja luonnon yhteydestä sekä kestävästä kehityksestä.

Nandita Kumar

Kiasman viidennessä kerroksessa on Korakrit Arunanondchain näyttely with history in a room filled with people with funny names näyttely, joka yhdistelee monimuotoisia aihepiirejä niin populaarikulttuuria, teknologiaa, historiaa, animismia kuin globaalisia ja ajankohtaisia kysymyksiä taiteessaan.

Moniosainen installaatio on koottu hylkytavarasta, kuten kookospähkinöistä, kasvien juurista, autonosista sekä äyriäisten kuorista ja tämän kaiken keskellä kiertää vesi.

Näin ei taiteen ammattilaisena en edelleenkään ole varma, mitä mieltä näyttelystä olen, nykytaidetta on hieman hankalaa ymmärtää, niin kuin sanottu on. Tämän näyttelyn jälkeen näki ehkä hieman painajaisia, mutta samalla se opetti ja avarsi mieltä, joten suosittelen kyllä kokemuksena menemään, ehdottomasti jotain erilaista ja tunteita herättävää!

www.kiasma.fi

Laukku: http://mururent.fi/

Ei enempää artikkeleita