Minulla on salaisuus. Pahe joka tappaa ja josta haluan eroon. Kuinka typerä voi ihminen olla? Tosi typerä näköjään. Mutta nyt se on loppu. On turha omalta kohdaltaan olla huolissaan saasteista, kun itse saastuttaa itsensä.
Kun erosin kaksi vuotta sitten, aloitin jostain kumman typerästä syystä tupakoimaan. Ei auta edes vaikka rakkautta olisi ilmassa, jos se on saastunutta. – Ja kuka haluaisi pussata tuhkakuppia?
Maa ilman otsonia on kuin talo ilman kattoa. Mutta ennen kuin ollaan rakentamisessa päästy kattoon, niin on rakennusprojekti myös tuottanut oman osansa jätettä. Talon rakentamisesta tulee ihan hirveästi jätettä. Onneksi se sentään lajitellaan ja viedään jätteidenkäsittelykeskukseen, missä siellä toivottavasti edes osasta pääsee eroon niin, että se ei jää kuormittamaan tulevia sukupolvia.
Myös omassa elämässä pitää tehdä valintoja; valintoja luonnon puolesta. Lidl:n appelsiinimehu oli ennen pahvipurkissa ja se oli suosikki tuoremehuni. Sitten se jostain syystä vaihdettiin muovipulloon, jota ei voi kierrättää. Kehtaatko sinä juoda mehua muovipullosta? Minä en. Päivittäisillä pienillä valinnoilla on merkitystä. Taloudellisessa tuotossa on aina myös häviäjä, ja se häviäjä on tämän kohdalla luonto.
No, taloa nyt kuitenkin rakennetaan ja jätettä syntyy. Omat kädet sotketaan koko perheen voimin ja olen vienyt rakennusjätettä äitini kanssa peräkärryllä sortti asemalle. Jätteen vieminen sinne ei ole muuten ihan halpaa ja hinnatkin nousivat kesän jälkeen. Toivottavasti se innostaa ihmisiä kierrättämään. Jätelaareissa näkyi toimistokalusteita, jotka olivat kuin uusia. Toisen jäte kun voi olla toisen aarre, niinkuin rakkaudessakin.
<3, Tua
– Koti on siellä missä sydän on.
#uusialku #talonrakennus #lovemylife #blogi #meri #yksinmutteiyksinäinen #hyväntekeväisyys #BRETELLE #Tukholma #hattu #prinsessa #jäte